maanantai 31. tammikuuta 2011

Tassuille lämmikettä

Vuosi sitten tein itselleni paksut huovutetut silkkivillatumput, jotka ovat olleet ihanan lämpimät säällä kuin säällä, reilusti yli 20 astetta pakkastakaan ei saanut sormia edes viileiksi. Tänä talvena aloin vähän kaipailla nuhjuisen näköisille vaihtareita, ja tuplalapastenkin tekniikka kiinnosti.

Tassunjäljet ulkoa

Tassunjäljet on tehty jostain Titityyn sukkalankaklubin mukana tulleesta BFL-sekoittesta (siitä huopuvasta, vaikkei pitänyt) ja Teetee alpakasta. Ontelotekniikka vaati ensin vähän miettimistä, mutta kun se lopulta lähti sujumaan, tykästyin siihen tosi kovasti. Tosin olin ajatellut ensin tekeväni lapasia silloin kun selaan nettiä tms, enkä katso mitä teen - siihen tarkoitukseen ontelotekniikka ei toiminut ollenkaan.. Kaikkiaan väänsin näitä joulukuun alusta tammikuun 21. päivään asti aina pari riviä tai silmukkaa kerralla milloin missäkin. Puikot 2,5mm ja langankulutus yhteensä ehkä 90g. Sen verran sovelsin ohjetta, että halusin vähän kulutuskestävämmän villan ulkopuolelle ja pehmeämmän alpakan sisäpuolelle molempiin lapasiin, ja tein magic looppina enkä sukkapuikoilla. Ja ovat muuten tosi lämpimät! Tuulta eivät pidä yhtä paljoa kuin huopatumput, mutta tyynellä ilmalla kädet ovat yleensä jopa hikiset, eivätkä vain lämpimät.

Tassunjäljet sisältä

Erityisen mukavaa oli saada tuo tummempi vihreä vihdoin käyttöön. Sain sen joskus raskausaikana Jäppistä odottaessa, ja tykästyin ihan hirveästi. Se ja sukkapuikot olivat mukana synnytyslaitoksellakin, ja sain siellä muutaman sentin tehtyä sukan varttakin. Sitten projekti jäi ja myöhemmin totesin, etteivät ne lanka ja malli kuuluneetkaan yhteen. Mallikokeiluja on tullut tehtyä monia, mutta vasta nyt lanka tuntui sopivan hienosti tarkoitukseensa. Nyt on tosi kiva, kun aina käsissä olevia lapasia katsoessa mieleen tulee yksi elämän ikimuistoisimmista päivistä.

Tassunjäljet

Lätäkkösukat tekaisin omasta päästä lapasten valmistuttua. Olen käyttänyt melkein kaikki vanhat ohuet itseneulotut sukkani puhki, eivätkä mummotkaan tunnu haluavan minua sukilla lahjoa joten käytännön tarve oli kova. Neulominen valmistui vajaassa viikossa, langanpäiden (4kpl yhteensä koko parissa) päättelyyn meni saman verran aikaa. 2 kerää Regia Design Linea tarttui mukaan lokakuussa Helsingissä Lankamaailma Nordiassa käydessä. Värin nimi on Caribbean, ja se on kyllä juuri niin minua kuin voi vain olla. Perussukat kärjestä aloittaen ja vahvistetulla kantapäällä, ei mitään ihmeitä.

Lätäkkösukat

Helmikuussa haastoin itseni mukaan lankahamstereihin. Saas nähdä kuinka ämmän käy! Suuria tavotteita minulla ei kyllä ole, kunhan nyt jotain valmista saisin aikaan ja pidäteltyä enimmät langanostohalut. Ihan mahdottomaksi jos rupeaisi, niin Jäppisen parilla ystävällä on maaliskuussa muistaakseni 2-vuotispäivät, olisi kiva saada päivänsankareille tehtyä jotain ihan itse, vielä kun ovat pieniä ja söpöjä.

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Pikkumiehelle paita

Neulovan Nartun Sytyk-projektina syntyi ohje Robottitanssiin, ja se oli minulle heti "pakko saada" -projekti kun ekat kuvat osuivat silmiin. Tosi kiva malli pikkupojille! Jäppinen ei tosin ihan vielä ole tarpeeksi iso paitaansa, mutta ensi talvena varmaan viimeistään.

Robottitanssi

Langaksi valikoitui muinaisesta salaisenen ystävä -vaihdosta tullut sininen Teeteen Alpakka, sitä meni vajaa kolme kerää. Punainen on Titityyn sukkalankaklubista tullutta jotain BFL-muunnelmaa, vyötteen tietysti ehdin jo hukata ennen raportointia... Sitä kuitenkin, joka väitetystä konepestävyydestään huolimatta huopui hienosti. Puikot olivat komeasti kokoa 3, 3,25 ja 3,5mm. Kärsimätön kun olen, en mitenkään voinut malttaa odottaa hihoihin asti päästyäni seuraavaan päivään tai oikean kokoisten sukkapuikkojen löytymiseen asti, vaan annoin mennä lähimmillä melkein sopivilla. Yllättävän paljon mokoma neljännesmilli näkyi käsialassa ennen höyryttelyä! (vähän näkyy vieläkin)

Robottitanssi

En ole pitkään aikaan tehnyt kirjoneuletta, ja sen kyllä huomaa... Kiva tätä oli tikutella silti, vaikka robotit vaativatkin Harry Potterin Stephen Fryn lukemana ja vakaan katsekontaktin. Tekeminen oli siis hidasta ja vain Jäppisen ollessa joko nukkumassa tai tarhassa, niin kauan kuin kirjoneuleosuutta kesti. Siitä kun päästiin yli, tuli vauhtia ja vipinää. Projekti alkoi varmaan joulukuun puolessa välissä, ja viime viikolla sain sen höyryteltyä. Kaiken kaikkiaan olen tosi iloinen siitä, millainen lopputuloksesta tuli!

lauantai 8. tammikuuta 2011

Vuoden 2011 ekat valmistuneet

Hihhei, ekat valmistuneet tälle vuodelle! Tai no langanpäät näköjään jäivät vielä leikkaamatta, mutta pingoitettukin on jo.

Haruni jakkilangasta

Haruni jakkilangasta

Harunin lanka on Secret Woolin pitsilankaklubista joskus puoli ikuisuutta sitten saatua. Tykkään tosi paljon, ihanan pehmoista vihreää jakkia. Sitä on monesti silitelty ihan vain silittelyn ilosta, ennen kuin kesällä aloin vääntää siitä huivia Tampereen reissun käsillä tekemisenä. Reissusta kotiin tullessa koko huivi unohtui pitkäksi aikaa, kunnes nyt vähän ennen joulua Jäppinen osui kantelemaan sitä pussia, missä keskeneräinen työ sijaitsi, ja innostuin vääntämään huivin loppuun.

Täydellinen mysteeri

Täydellinen mysteeri

Tämä huivi on minulle aivan täydellinen mysteeri. Joskus viime kevättalvella epäilisin sitä tehneeni. Langsta ei hajuaakaan sen enempää kuin mallistakaan. Sen muistan, että turhautumisaste oli välillä suuri... Nyt ennen joulua Jäppinen kaiveli olohuoneen lankakoria ja tuokin pulpahti pintaan. Aikani sitä ihmettelin, sitten päättelin viimeisen kerroksen ja nyt edellisellä kerralla Jäppisen ollessa isin luona kylässä pingotin samalla kuin Haruninkin. Ihan kiva tuostakin tuli, eiköhän sille joku käyttäjä joskus löydy. Jos joku sattuu tunnistamaan, hihkaiskoon minulle heti!

Esittely

Hei vaan!

Uusi vuosi, uudet kujeet ja uusi käsityöblogi, siitähän se lähtee. Vanha Tahraisia tuotoksia löytyy Vuodatuksesta, mutta jostain syystä sinne kirjoittaminen ei enää inspiroi.

Minä itse - kuljen netissä yleensä nimellä Tahra tai Tahruska. Ikää 28 vuotta, asustan Kouvolassa toukokuussa 09 syntyneen Jäppisen kanssa kaksin. Paikallaan istuminen on minulle krooninen ongelma, aina pitäisi olla kädessä puikot tai tietokoneen hiiri. Neulonut olen ala-asteikäisestä asti, välillä enemmän, välillä vähemmän.